Mökkitakki

Tiiättekö ne viileet kesäillat, ku istuu saunan jälkeen mökin terassilla ja kaipaa vähä jotai lämmintä päälle? Tää takki on tehty just siihen tarkotukseen.

Aloin haaveilemaan tämmösestä villatakista joskus viime kesänä, juurikin viileinä mökki-iltoina. Aluksi ajatuksena oli, että ostasin ihan langat tätä varten, mut sit tän tekeminen jäi vähän muiden suunnitelmien varjoon. Pari viikkoo sitten rupesin neulomaan briossi-villatakkii ilman mitään ohjetta, mut aattelin sit, ettei tuo punanen lanka yksinään tuu riittämään. Eli se viritelmä meni purkuun ja jatkoin lankakorin kaivelua.

Seuraavaks hoksasin, että kas kas, Lettlopin jämät ja kertaalleen purettu Novitan Natura -lanka onkin täydellinen pari. Naturaa oli jemmassa siis kolme kokonaista avaamatonta kerää ja purettuna sit useampi pallero. Lettlopeja puolestaan oli monissa väreissä pieniä kerien jämiä. Sen verran olin miettiny tätä mökkitakki ideaa etukäteen, että haluisin tehä sen just rouheesta villalangasta, neuloo kirjoneuletta ja steekata auki.

Urakka alko sillä, että piirtelin piirtopöydällä kaarrokkeen kuviot. Tää oli muuten erittäin nopeeta, sillä tarttes vaan muokata edellisen islantilaisen kaavioon uudet kuviot eikä suinkaan laskee koko kaarrokkeen mallikertoja uudestaan. Kuvioiden ideana oli, että saisin käytettyy tähän työhön kaikki noiden Lettlopien jämät. Tota kaarroketta oli hirmu kiva neuloo, koska kuviot oli pieniä ja yksinkertasia eikä siihen muodostunu pitkiä langanjuoksuja.

Kaarrokkeen jälkeen erottelin hihat ja neuloin ne valmiiks, ennen ku jatkoin helman neulomista. Tarkotus oli siis saada käytettyä myös kaikki tuo punanen lanka, joten helman pituus määräyty sen mukaan, miten lankaa riitti. Jossain vaiheessa helmaa näytti siltä, että lankaa on hieman odotettua enemmän, joten päädyin kokeilemaan hupun neulomista. Se olikin yllättävän helppoo: poimin silmukat pääntiestä, neuloin pitkän pätkän tasona, päättelin reunan ja silmukoin taitossauman nätisti piiloon.

Helman lähestyessä loppuaan, miulla oli jäljellä pari kerää Naturaa nappilistoja varten. Neuloin ne valmiiks ennen aukileikkausta eli steekkausta. Steekkausta ennen silmukat pitää varmistaa virkkaamalla tai ompelemalla niiden päältä, ettei ne pääse purkautumaan sit leikatessa. Valitsin varmistustavaks virkkaamisen, koska hieman pelotti ajatus ommella tän langan päältä (oisin todennäkösemmin pilannu tän neuleen ompelukoneen kui saksien avulla). Käytin virkkaukseen Novitan 7 veljestä -lankaa, joka on vahvempaa ja ohuempaa kuin Natura. Sit vaan saksin varmistusketjujen välistä yks silmukka kerrallaan neuleen auki. Oli muuten jännää, mut tekisin todellakin uudestaan!

Kirsikkana kakun päällä, löysin muuten tuolta kätköistäni täydelliset napit tähän villatakkiin. Oon aluperin ostanu nuo napit Joensuun Kontista, jossa on semmonen iso laari nappeja myytävänä kilohinnalla. Todennäkösesti miulla ei oo ollu niille mitään suunnitelmaa, oon vaan ihastunu niiden ulkonäköön ja ostanu itelleni jemmaan. Nyt ne sai uuden kodin miun jämälanka mökkitakista.